Mirkka Rekolasta kirjoitettua
Henrika Ringbom 2019: En övning i erfarenheten. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto - Finlands översättar- och tolkförbund ry. https://www.sktl.fi/?x1239065=1960859
Sini Ahonen 1997: Runoilija Rekola ja sivullisuus ongelmana. Z-lehti 3/97, s. 30-32.
Juhani Ahvenjärvi, Liisa Enwald & Stefan Moster 2000: "Kielessä on monta sijaa". Yliopisto 11/2000, s. 32-34.
Markku Envall 1987: Suomalainen aforismi. Keinoja / rakenteita / lajeja / ongelmia. SKS.
Markku Envall 1987: Suomalaisen aforismin uusi tuleminen. Helsingin Sanomat 31.1.1987.
Liisa Enwald 1997: Kaiken liikkeessä lepo. Monihahmotteisuus Mirkka Rekolan runoudessa. SKS.
Liisa Enwald 1997: Mirkka Rekola, kaltaisuuksien runoilija. Virran molemmin puolin. Runot 1954-1996. WSOY.
Liisa Enwald ja Eila Kostamo (toim.) Kuva silmissä. Näkökulmia Mirkka Rekolan kirjailijantyöhön. Toim. Liisa Enwald ja Eila Kostamo. WSOY, 2011. Teokseen ovat kirjoittaneet Kalevi Aho, Risto Ahti, Kristina Carlsson, Liisa Enwald, Vilja-Tuulia Huotarinen, Eila Kostamo, Leena Krohn, Olli Marttila, Katja Seutu.
Sami Feiring 2014: Lyhyesti sanomisen taide. Avain.
Ilona Hietanen 2010: Vaietuistakin vuosista on puhuttava. Mirkka Rekolan ja Sami Hilvon haastattelu.
Helsingin Sanomat 9.7.2012.
Vilja-Tuulia Huotarinen 2002: Tila täyttyy. Aikakokemus Mirkka Rekolan lyriikassa 1977-1996. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.
Vilja-Tuulia Huotarinen 2007: Maankiertäjäruusun jäljillä. Avaimia Mirkka Rekolan runouden lukemiseen. Parnasso 3/2007, s. 36-40.
Tuula Juvonen 2002: Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Vastapaino.
Tuula Juvonen 2007: Mirkka Rekola. Sateenkaari-Suomi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa. Toim. Kati Mustola ja Johanna Pakkanen. Like.
Suvi Järvinen 2013: "Näe nyt jo läsnä ja poissa". Ajatuksia Mirkka Rekolan runouden kohtaamisesta. Tuli & Savu 68-69/2013, s. 44-48.
Suvi Järvinen 2014: Kirjoittamisen arkipäiväistäminen Pentti Saarikosken ja Mirkka Rekolan runoudessa. Avain 1/2014, s. 37-51.
Suvi Järvinen 2014: Maisema kohtaamispaikkana Mirkka Rekolan kokoelmissa Kohtaamispaikka vuosi ja Maailmat lumen vesistöissä. Maisemassa. Sukupuoli suomalaisuuden kuvastoissa. Toim. Tuija Saresma ja Saara Jäntti. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 115. Jyväskylän yliopisto, s. 191-215.
Väinö Kirstinä 1970: Aforismin monta mieltä. Parnasso 7/1970, s. 455-457.
Leena Krohn 1980: "Niin kuin hiljainen jota me etsimme". Vartija 4/1980, s. 151-157.
Tero Liukkonen 1986: Maiseman mieli. Mirkka Rekolasta. Parnasso 6/1986, s. 321-328.
Antti Majander 2014: Mirkka Rekolaa muistetaan kiitollisuudella. Haastateltavina Vilja-Tuulia Huotarinen, Mervi Kantokorpi ja Kuisma Korhonen. Kooste Sirpa Pääkkösen laatiman muistokirjoituksen yhteydessä. Helsingin Sanomat 7.2.2014.
Eeva-Liisa Manner 1994: Ilo ja epäsymmetria. Ikäviä kirjailijoita. Toim. Tuula Hökkä. Tai-teos, s. 36-38.
Helena Miettinen 1992: Aforismi ja Sanan viisaus. Tutkielma Panu Oikotien, Markku Envallin ja Mirkka Rekolan aforistiikan allusiivisista Raamattu-suhteista sekä kristilliseen kulttuurikontekstiin liittyvistä suhteista. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.
Maija Parviainen 2002: Valoisat yöt aamuun asti. Mirkka Rekolan lyriikan aikateema binaaristen oppositioiden purkajana poststrukturalistisen kirjallisuusteorian näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002886835
Eila Pennanen 1972: Mirkka Rekolan Muistikirjan maisema. Parnasso 5/1972, s. 257-265.
Mirjam Polkunen 1967: Lyriikan modernismi. Suomen kirjallisuus VI Otto Mannisesta Pentti Saarikoskeen. Toim. Matti Kuusi, Sirkka Kurki-Suonio & Simo Konsala. SKS & Otava.
Mirjam Polkunen 1978: Mirkka Rekola. Introduction. Trans. Susan H. Reynolds. Books from Finland 2/1978, s. 56-57.
Tarja Pulli 1996: "Ja minä elän, en enää minä, vaan"...? Ajan ja minän suhteesta Mirkka Rekolan lyriikassa. Naiskirja.
Kirjallisuudesta, naistutkimuksesta ja kulttuurista. Toim. Tuula Hökkä. Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 8, s. 37-56.
Mirkka Rekola 1999: Jumala ei kuulu kaksijakoiseen maailmaan. Vartija 3/1999, s. 83-88.
Mirkka Rekola ja Tarja Pulli 2000: Irti vastakohtaisuuksista. Keskusteluja kirjallisuudesta. Toim. Päivi Koivisto.
Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 9, s. 23-36.
Mirkka Rekola 2001: Maila Pylkkönen ja 70-luku. Parnasso 3/2001, s. 308-309.
Mirkka Rekola 2013: Hauki lentää, kala sukeltaa - sentenssien kirjat. Mitä aforismi tarkoittaa? Toim. Sami Feiring. Savukeidas.
Mirkka Rekola 2014: Rikollinen puolet elämästä. Kaikella rakkaudella. Sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta. Toim. Johanna Korhonen ja Jeanette Östman. Into.
Henrika Ringbom 2011: Efterord. Mirkka Rekola: En gynnsam plats för hjärtat. Översättning Henrika Ringbom. Ellerströms.
Henrika Ringbom 2014: Närvarande med avskild. Hufvudstadsbladet 1.3.2014.
Juhani Salokannel 1993: Linnasta Saarikoskeen. Suomalaisia kirjailijakuvia. WSOY.
Katja Seutu 2009: Mikä vaeltaa, kun et sinä enkä minä. Keskustelua runon rakentumisesta Mirkka Rekolan kanssa. Nuori Voima 2/2009, s. 4-9.
Katja Seutu 2011: Mirkka Rekolan varhaislapsuuden muistoja. Elämäntarina 4/2011, s. 36-39.
Katja Seutu 2013: Runouden dialogisuudesta. Dialogi kaunokirjallisuudessa. Toim. Aino Koivisto ja Elise Nykänen. SKS, s. 297-322.
Katja Seutu 2013 : Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille - vai voiko siitä sittenkään puhua? Mirkka Rekolan 1970-luvun teosten rakkauskäsityksestä ja historiallisesta taustasta. Avain 1/2013, s. 37-54.
Katja Seutu 2013: Kielletyt tunteet. Kaukainen rakkaus Mirkka Rekolan 1970-luvun teoksissa. Parnasso 3/2013, s. 36-39.
Katja Seutu 2016: "Päästäkää irti parantavat epidemiat!". Mirkka Rekolan aforismit lukijaa herättelevinä affektiivisina tekoina. Tunteita ja tuntemuksia suomalaisessa kirjallisuudessa. Toim. Anna Helle ja Anna Hollsten. SKS, s. 154-168.
Katja Seutu 2016: Tyhjä pöytä on tilattu. Mirkka Rekolan runouden äärellä. WSOY.
Jouko Sirola 1996: Harmaan skaalalla dikotomioiden harjalla. Mirkka Rekolan haastattelu. Nuori Voima 5/1996, s. 6-9.
Elokuvia
Anna sanoille silmät (1994). Ohjaus: Tuulikki Islander. YLE. Otteita elokuvasta on katsottavissa YLEn elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/10/30/mirkka-rekola-runoilija-ja-aforistikko
Muutto (2016). Ohjaus: Maija Hirvonen. Tuffi Films
Käännöksiä Mirkka Rekolan tuotannosta
Englanniksi Mirkka Rekolan runoja on saatavilla muun muassa Anne Friedin käännöksinä teoksessa Thank You for These Illusions. Poems by Finnish Women Writers. (WSOY, 1981), Herbert Lomasin käännöksinä teoksessa Contemporary Finnish Poetry (Bloodaxe Books, 1991) sekä Anselm Hollon käännöksinä teoksessa 88 Poems (WSOY, 2000).
Saksankielisiä käännöksiä on saatavilla muun muassa Gregor Laschenin käännöksinä julkaisussa Die Heimkehr in den Kristall. Poesie aus Finnland (Wirtschaftsverlag NW Verlag für neue Wissenschaft GmbH, 2002) sekä Stefan Mosterin käännöksinä teoksessa Himmel aus blauem Feuer (WSOY, 2001).
Ranskankielisiä käännöksiä on saatavilla muun muassa Jean-Jaques Lamichen käännöksinä julkaisussa Rivages 2/87, Mirkka Rekola. Joie et asymétrie sekä teoksessa Poésie et prose de Finlande. Textes choisis par Marianne Bargum et Jean-Pierre Salgas (Société de littérature finlandaise, 1989).
Ruotsiksi Rekolaa ovat kääntäneet muun muassa Martti Soutkari: Glädje och asymmetri (Ellerströms, 1990) ja Henrika Ringbom: En gynnsam plats för hjärtat (Ellerströms, 2011).
Italiaksi Rekolan runoja on saatavilla Antonio Parenten käännöksinä muun muassa julkaisuissa Settentrione. Nuova serie. Rivista di studi italo-finlandesi nro 17 (Società finlandese di lingua e cultura italiana, 2005), Poeti e aforisti in Finlandia. Traduzioni di Antonio Parente e Laura Casati (Foglio Clandestino, 2012) ja E poi più nulla. Antologia di haiku finlandesi. Traduzione di Gabriele Codifava e Antonio Parente (Edizioni Joker, 2015).
Rekolan maskuja on käännetty japaniksi julkaisussa Japanese Contemporary Poetry Magazine 3/2013.
Eleonora Joffen venäjäksi kääntämiä Rekolan runoja on julkaistu teoksessa "Naisen ääni" (2017).
Sävellyksiä
Kalevi Aho: Ilo ja epäsymmetria (1998)
Seija Ahonen: Vesi laulaa nyt (2001)
Kaj Chydenius: Uneen (sisältyy julkaisuihin Vain hiljaisella on korvat kuulla 2012 ja Vaikka kaikki näkisivät lävitseni 2007); Unohda aalto (sis. julk. Kaksipa tähteä taivahalla 2012)
Johanna Kärkkäinen: Musiikkia Maija Hirvosen elokuvaan Muutto (2016)
Minna Leinonen: Varatkaa aikaa riisuutumiselle (2016)
Albert Lenkiewicz: Ja linnut lauloivat poispäin (2015)
Matilda Seppälä: Taivaani maalla ei ole nimeä (2016)
Lauri Seutu: useita sävellyksiä Rekolan runoihin
Riikka Talvitie: Muistin pitkä jyrinä (2007)
Aava Uusikuu: Vedessä palaa - musiikkia Mirkka Rekolan runoihin (2011)
Sauli Zinovjev: A Due huilulle ja kitaralle (2017)
Lotta Wennäkoski: Ennen vettä (2002); Ilmakehästä (2003); Naisen rakkautta ja elämää (2003)